EDESMENNEET HAMSTERINI

Satumetsän Bravo "Nikke"

Yllä on sellaiset hamsut, joille olen ehtinyt tekemään sivut. Alla taas on sellaiset hamsut, joille ei sivua ikinä ehtinyt siunaantua tai jotka olivat meillä jo paljon ennen kuin kotisivuja edes oli tapana tehdä. Kuvat on kaiveltu pölyisistä laatikoista. Älkää välittäkö kuvien laadusta! Ne on otettu vuosia sitten tavallisella kameralla, silloin kun vasta HARJOITTELIMME hamsterin kaltaisen vipeltäjän kuvaamista... ;)

 

SATUMETSÄN BRAVO

Nikke jaloittelemassaNikke oli ensimmäinen hamsterini, jota odotin suoraan ja vanhanaikaisesti sanottuna kynnet verillä. Olin jo aikaa ennen hamsun tuloa päättänyt, että sen nimeksi tulee Nikke. Ahmin hulluna kaikenlaisia hamsterikirjoja ja äiti haastatteli Niken kasvattajaa, Niina Auttia (nyk. Toivonen). Niken meille tultua olin jo sen verran viisas, että osasin jo vähän itsekin järkeillä, mikä hamsterikirjojen väitteistä oli puppua ja mikä ei... Mutta paljon oli vielä opittavaa.

Nikke tasapainoilee häkkinsä oven päälläOlin nähnyt Seinäjoen Akvaarioliikkeessä (jota ei enää ole) maailman suloisimman olennon viedessämme sinne marsunpoikasia. Äiti selitti, että se oli hamsteri. Olin aivan myyty, enkä saanut pienen nallekarhun nappisilmiä ja hassunaamaa mielestäni. Pähkäilyjen ja kädenvääntöjen jälkeen sellaista sitten ruvettiin etsimään. En muista, mistä äiti Niinan "löysi", mutta varasimme häneltä uroshamsterin. Tuntui kestävän ikuisuus, että lapset tulivat luovutusikään... Niina asui silloin Seinäjoella, jonne siis suuntasimme. Sain valita lyhytkarvaisista poikasista, joissa oli normaaleja tyttöjä ja cinnamon poika, sekä yhdestä aikuisesta pitkäkarvaisesta uroksesta. Valitsimme poikasen, Niken, joka on siis lk cinnamon uros. Se oli kaikista suloisin, vaikka olin alunperin haaveillut pitkäkarvaisesta.

Nikke labyrintissaAluksi vähän pelkäsin Nikkeä, vaikka se oli valmiiksi kesytetty, joten käsittelin sitä vain hanskoilla. Olin rakentanut Nikelle pahvisen labyrintin ja laitoin pojan aina sinne tassuttelemaan, josta sitä aina vaivihkaa silittelin. Olin aivan onnessani tuosta pienestä otuksesta.

Olimme itse rakentaneet Niken häkin ja se oli liian korkea, lähemmäs 40cm. Kerran Nikke putosi niin, että katkaisi jalkansa. Onneksi jalka parantui ennalleen, kun laitoimme sen asumaan terraarioon ja annoimme sille juustoa, kananmunaa, jne. Madalsimme Niken häkin 30 senttiin, joka on maksimi hamsterihäkin korkeus, jos siinä ei ole välikerrosta.

Nikke menestyi hienosti pet-luokissa, se sai muistaakseni aina jotain palkintoa. Mutta sekin tuli vanhaksi. Nikke nukkui pois eräänä jouluna... Nikke on koko hamsterikasvatukseni kantaisä ja täältä löytyy Niken sukupuu.

 

NIKITA JA MIRELLA

Nikitan ja Lumipallon poikueLopulta kävi perinteiset eli Nikelle piti saada morsian! Niinalla ei ollut silloin tyttöjä myytävänä, joten ne löytyivät Seinäjoen Akvaarioliikkeestä, kasvattajana Mirja Kurki. Niitä tuli kaksi lk normaali siskosta, Nikita ja Mirella, jotka molemmat aikanaan astutettiin Nikellä. Mirellalle siunaantuikin kaksi poikuetta elämänsä aikana. Nikita ei tullut tiineeksi niistä yrityksistä, mutta sai kuitenkin myöhemmin poikueet eri uroksen kanssa.

Ensimmäisestä kasvattamastani hamsteripoikueesta en jättänyt yhtään itselle, mutta yksi meni Minnalle. Niki oli lk creme uros, jota lainasin 2 kertaa. Ensimmäisellä kertaa astutin sillä Nikitan, josta tuo vasemman puoleinen poikue syntyi. Ne myin kaikki eläinkauppaan... :(

Toinen teettämäni Nikin poikue syntyi Lumikille ja siitä jäi useita kotiin: Chips (ps.creme), Ballerina (albiino), Timotei (cinnamon)... Ja Minnalle meni yksi cinnamon uros: Niksu Benjamin. Chipsin kautta isoäiti Mirella on hamsulani kantaemo.

Nikitan toisen poikueen isänä on Lumipallo. Siitäkään ei jäänyt ketään itselle. :(

Nikitan ja Mirellan sukupuu on täällä.

Nikin ja Nikitan poikue

 

LUMIPALLO

Lumipallo, lk tummakorvainen valkoinen uros, tuli Seinäjoen Korallista, joka oli silloin erittäin huonomaineinen eläinkauppa. Lumipallo myytiin naaraana ja sille luvattiin pyytää kasvattajalta paperit, mutta kumpikaan ei sitten ollut totta. ;D Lumipallosta tuli isä Nikitan toiselle poikueelle. Siitä emme jättäneet poikasta itselle jostain kumman syystä, vaikka tummakorvaista valkoista olimme niin tuskalla yrittäneet... Nooh, silloin kasvatustyöni ei ollut vielä johdonmukaista tippaakaan... ;) Tyhmyyksistä oppii.

Lumipallo

 

LUMIKKI

Uusi yritys. Lumikki tuli myös Korallista, ja tällä kertaa todella saimme naaraan. Lumikki oli pk tummakorvainen valkoinen. Sen toinen poikue teetettiin Lumipallolla, mutta Lumikin kohtu luiskahti synnytyksen jälkeen ulos ja siitähän ei tietenkään hyvää seurannut... :( Ensimmäisestä poikueesta tässä lisää:

ANEMONE'S KISSIMIRRI

Lumikki synnytti poikaset muutaman päivän meillä oltuaan. Olin aika kauhistunut, koska Lumikki oli vasta lapsi itsekin! Mutta näköjään sillä oli ollut mukavaa veljensä kanssa Korallissa. Poikueesta jäi kotiin pk musta laikukas Kissimirri, jolla teetin monta poikuetta, mutta sen jälkeläisiä ei ole enää minulla... :(

Mutta sen emon, Lumikin, veri kyllä virtaa vielä hamstereideni suonissa.

Lumikki kuopii labyrintin vessalaatikossa Lumikin rasvaletti

 

ANEMONE'S KI-KI MIRELLA

Kiki oli tavallaan Anniinan hamsteri, mutta hän oli silloin niin pieni, että meikäläinen sen hoiti... ;) Kiki oli Niken ja Mirellan toisesta poikueesta. Sen väriä pähkäiltiin aina, koska se oli cinnamon, mutta mustilla silmillä.

Kikille teetettiin poikue Kissimirrin kanssa, mutta en saanut jättää poikasia siitä itselle. (olin kai 13v) Olisin halunnut pitää tuon mustan pojan ja laittaa sille nimeksi Mirelias. ;)

Kiki oli pari kertaa pet-luokassa. Toisella kertaa se oli muistaakseni 15kk ja BIS1!!!! Kiki jouduttiin lopettamaan sydämen vajaatoiminnan vuoksi, joten ehkä olikin paras, että siltä ei loppujen lopuksi jäänyt meille jälkeläistä... :(

Ki-Ki Mirella

 

EMILIA ja ELMIIRA

Emilia oli lk satiini keltainen naaras. Sen kanssa tuli Emilian pk satiini keltainen musta sisko Elmiira. Kasvattaja taisi olla nimeltään Anneli Hannus, joka taisi olla Hillside's Eija ja Minna Väänästen tuttu, sillä he laittoivat kimpassa meille tulemaan muutaman jalostushamsun.

Emilialla teetin 2 poikuetta. Toisessa poikueessa isänä oli Kissimirri ja kotiin jäi monta lapsukaista, mutta valitettavasti tätä sukua ei ole minulla enää. Tästä poikueesta syntynyt lk keltainen laikukas uros Anemone's Anasu oli paras koskaan näkemäni laikukas, mutta valitettavasti en saanut siltä jälkeläisiä enkä silloin vielä uskaltautunut virallisiin.

Elmiiralla ei ollut poikasia, sillä se piti lopettaa jo aika nuorena. Se oli jotenkin onnistunut putoamaan matalassa häkissään niin, että sen eturuumis halvaantui!

Emilia lk satiini keltainen naaras

 

HILLSIDE'S SOILE ja SÄVEL

Nämä pk-siskokset tulivat siis samalla kimppakyydillä Emilian ja Elmiiran kanssa. Soile "Nekku" oli keltainen laikukas ja Sävel "Minttu" oli normaali valkokirjokilpikonna. Kuvassa on Minttu. Mintun ja Nekunkaan sukua ei ole enää meidän linjoissa, mutta taisin astuttaa ne molemmat jossain vaiheessa Kissimirrillä. Silloin en tiennyt, mutta nyt tiedän, että kahta laikukasta ei saa astuttaa keskenään, koska osa poikasista kuolee jo hyvin varhaisella asteella!

Kissimirrin ja Mintun poikueesta jätin kotiin hauskan lk musta laikukkaan Anemone's Täplän, jonka taas astutin (en muista kenellä) ja Täplän lapsista jätin kotiin Anemone's Tobleronen, joka oli pk keltainen musta uros. Toblerone ei koskaan saanut poikasia.

Hillside's Sävel "Minttu" pk normaali valkokirjokilpikonna naaras

 

HILLSIDE'S ONNIMATTI

Onnimatti eli tuttavallisesti Nakke tuli meille Kuusamosta vähän myöhemmin. Se oli lyhytkarvainen ja väriltään punasilmäinen keltainen musta, josta käytetään nykyään myös nimitystä hunaja kyyhkynharmaa.

Nakke oli hurmaava herra, mutta sille ei kai koskaan siunaantunut jälkikasvua. Ehkä minä en osannut arvostaa sen väriä sillä tavalla kuin nykyään???